tiistai 18. elokuuta 2015

Kirja kuin elokuva

Kirjastoammattilaisena sitä törmää useasti tilanteeseen, jossa asiakas kuvailee kirjan kantta ja haluaisi saada sen luettavakseen. Muita tietoja ei kirjasta ole kuin, että se oli sininen ja siinä oli kukkia. - Niin ja aika uusikin se kirja on. Usein näissä tilanteissa on tullut mietittyä, miksei kirjantietoja ole voinut ottaa ylös. Harvoin löytyy tuo haettu kirja kannen värin perusteella.

Omaan nilkkaan kalahti tuokin ajatus! Ei siitä ole kauankaan kun facebookissa omalla seinälläni huhuilin seuraavaa:
Nyt täytyy tehdä itsekin kysymys/kysymyksiä, johon ammattilaisena törmää usein. Jos joku tietäisi kirjan, jota metsästän. Hyvin värikäs kansi, olikohan pastellivärejä? Kannessa hahmo, nainen? Tai sitten se oli maisema, ehkä jopa molemmat. Kirjailija oli muistini mukaan suomalainen tai ainakin nimi muistutti suomalaista. Olikohan mieskirjailija? Suht uusi kirja, voisin veikata 2013-2015 ilmestynyt. Ja mistä se kertoi: Miehestä, sotalentäjästä, joka kokemustensa jälkeen yrittää sopeutua sodan jälkeiseen elämään....ja jotain muuta.
Ja hyvin toteutui taas somen voima: oikea kirja löytyi. 
Kyllä - värikäs kansi. Pastellivärejä - no melkein. Kannessa nainen tai maisema - molemmat! Kirjailijan nimi muistutti suomalaista: se oli suomalainen! Mies - kyllä. Suht uusi tarkoitti tällä kertaa vuotta 2014. Mistä se kertoi: aika lailla muistikuvan mukaisista tapahtumista. Näkömuistini muisti aika tarkasti, muttei kuitenkaan aivan tarpeeksi.

Hotelli Tulagi on sinänsä erikoinen kirja, että sen on kirjoittanut suomalainen mies: Heikki Hietala. Hietala asuu pääkaupunkiseudulla ja opettaa Haaga-Heliassa tietojenkäsittelyä. Tässä ei ole mitään erikoista, mutta siinä on, että Hotelli Tulagi on kirjoitettu alunperin englanniksi ja sen on suomentanut Seppo Raudaskorpi. Tulagi hotel on ensimmäinen suomenkielisen kirjoittajan englanniksi Suomen ulkopuolella julkaisema romaani (http://www.tulagihotel.com/thfi/), joka on vasta sen jälkeen suomennettu.  

Ollaan amerikassa, McGuiren perhe asuu Nebraskassa ja toimeentulo saadaan maataviljelen. Kuusi henkinen perhe tulee toimeen hyvin vähällä. Perheen isä on suunnitellut poikiensa jatkavan tilan hoitoa, mutta molemmat pojat ovat kiinnostuneet lentämisestä. Perheen vanhin lapsi Tony lähtee toteuttamaan unelmaansa lentämisestä. Unelma ei kuitenkaan ennätä toteutua, kun toinen maailmansota ottaa ensimmäiset uhrinsa Tonyn mukaanlukien. Veljen kuoleman jälkeen, tarinan päähenkilö, Jack luopuu omista lentämiseen liittyvistä unelmistaan ja tyytyy kohtaloonsa tilanjatkajana.

Unelma ei kuitenkaan häviä. Jack tekeekin perhettä ja varsinkin isäänsä loukkaavan päätöksen ja lähtee kouluttautumaan lentäjäksi. Jack päätyy pommikonelentäjäksi toiseen maailmansotaan. Lennoston tukikohtana sodassa toimii Salomonsaariin kuuluva saari nimeltä Tulagi. Sodan loputtua Jack ei pysty palaamaan Nebraskaan viljelemään maata. Hän päättää perustaa hotellin maailman ainoaan paikkaan, jonka tuntee kodikseen, Tulagin saarelle. Elämä sodan jälkeen ei ole helppoa ja joskus elämä voi kuljettaa kauas ajassa ja paikassa.

Tarina soljuu eteenpäin elokuvan tavoin, jota rytmittävät lapsuuskodin muistot, toisen maailmansodan taistelut ja rauhan hetket hotellisaarella. Jackin elämänvaiheet kerrotaan tunteisiin käyvästi ja maisemakuvaus saa maisemat piirtymään verkkokalvoille. Tarina ei ole pelkästään sotatarina, vaikka sotakuvauksia on paljon. Tarinasta löytyy myös rakkautta, ei niin että sivuilta valuisi hunajaa, mutta kuitenkin niin, että rakkaudennälkäinen saa nälkänsä tyydytettyä.

Jos tämä kirja olisi elokuva, sen olisi ohjannut Clint Eastwood. Pääosien esittäjät saatte kaikki päättää itse. Minulla on tietenkin oma dream team näyttelijöistä, mutta ohjaajasta ei keskustella. ;)


Heikki Hietala: Hotelli Tulagi (2010, suom. 2014)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti